hamburger-customhamburger-custom-close

Artikkeli

Näin teet tulevaisuuteen katsovaa strategiatyötä

#strategia

Strategia on aina ajankohtainen aihe jokaiselle yritykselle. Joko niin, että strategia, eli tulevaisuuden toimintasuunnitelma, pitää laatia tai saattaa se kirjalliseen muotoon. Strategiaa voi olla syytä myös päivittää muuttuneiden olosuhteiden tai muiden muutosten takia. Strategia voi olla sisällöllisesti oikein hyvä ja ajan tasalla, mutta sitä ei ole viety arkeen ja konkretisoitu.

Vielä yksi syy ajankohtaisuuteen on strategian toteutumisen arviointi; strategian toteutumista on seurattava säännönmukaisesti. Tässä artikkelissa on hyviä vinkkejä siihen, miten yrityksen strategiasta saadaan paras mahdollinen irti.

Hyvä strategia katsoo aina tulevaisuuteen ja se sanoittaa yrityksen vision eli tulevaisuuden tahtotilan tekemiseksi. Miten tulevaisuuden tavoitteisiin päästään ja minkälaisella tekemisellä? Vision tulee innostaa ja inspiroida yrityksen henkilöstöä ja sidosryhmiä tulemaan mukaan sen toteuttamiseen. Mutta yhtä lailla strategiasta pitäisi löytyä eri osapuolia kannustavia tekemisiä. Usein halu strategian toteuttamiseen syntyy siitä, että oma työ ja tekeminen liittyy strategiaan.

Alkuvuosi on hyvä kohta tehdä strategiatsekkaus


Monissa yrityksissä syksy on suunnittelun ja budjetoinnin aikaa. Elämä ja tapahtumat eivät kuitenkaan noudata kalenteria, joten aina on hyvä hetki pohtia strategiaa. Monet yritykset ovat myös siirtyneet niin sanottuun rullaavaan strategiatyöhön, jossa strategiatyö on jatkuvaa ja prosessimaista. Tällöin vältytään siltä, että esimerkiksi kolmen vuoden välein tehdään iso strategiapanostus ja väliaika on omistettu strategian toteuttamiselle. Tässä perinteisessä suunnittelumallissa on se vaara, että strategia ei enää vastaa muuttunutta toimintaympäristöä. Tai sitten kesken kauden herätään tarpeeseen tehdä päivityksiä, jolloin helposti tulee kiire ja painetta.

Myös liiketoiminnan luontaiset rytmit ja kausivaihtelut on hyvä ottaa huomioon tilikautta unohtamatta. Kaikista hektisimpään aikaan ei kannata strategiaa ottaa työn alle. Alkuvuosi saattaakin siksi olla hyvä ajankohta katsoa tulevaisuuteen ja suunnitella tulevaa.

Strategiatyön peruskäsitteet


Kuten alussa todettiin, strategia on tärkeä jokaiselle yritykselle. Usein puhutaan vain strategiasta, mutta siihen liittyy ja sisältyy oleellisesti myös visio. Visio tai unelma, on tulevaisuuden haluttu tahtotila. Käytämme unelma-sanaa mieluusti, koska se herättää tunteita ja sitä kautta sitoutumista. Vision tai unelman pitäisi olla innostava keskeisille toimijoille, joten sen kannattaa olla toiminnan muutosta kuvaava, eikä esimerkiksi pelkkä numerotavoite. Numerot ovat mittareita ja ne kiinnostavat eniten omistajia.

Strategia kuvaa matkaa kohti visiota eli miten tavoite saavutetaan ja millä tekemisillä. Usein strategiaa kuvataan esimerkiksi kärkien, osa-alueiden, projektien tai ns. must-win-battlesien avulla. Näiden tarkoitus on pilkkoa tekeminen hallittaviksi kokonaisuuksiksi ja osatekemisiksi. Näitä kärkiä tai teemoja ei kannata olla liian montaa, koska niiden strateginen luonne voi kadota. Strategian tarkoitus on myös nostaa siinä esille nostetut asiat muita tärkeimmiksi ja jos kärkiä on kymmenkunta, niitä ei enää edes muisteta.

Missio on myös strategiasanastoa ja sillä tarkoitetaan yrityksen olemassa olon tarkoitusta. Kaikille tutun Valion missio on "paremman elämän palveluksessa". Roviolla missio on taas "We craft joy with player-focused gaming experiences that last for decades". Missiossa kuvataan siis toimintaa yli strategiakausien. Tavoitteetkin voivat muuttua, mutta missio asemoi toimintaa pitkäjänteisesti.

Strateginen tiekartta vie tulevaisuuteen


Strategiatyölle on olemassa lukuisia eri malleja ja prosesseja. Tärkeintä on pohtia keskeisiä asioita, joihin yllä läpikäydyt määritelmät liittyvät; miksi yritys on olemassa, mitä tavoitellaan ja miten tavoitteet aiotaan saavuttaa.

Omassa konsultointityössämme koostamme asiakkaille tehtävästä strategiasta yksinkertaisen taulukon, jossa visio eli tavoitteet on pilkottu tavoitetta toteuttaviksi kärjiksi eli osatavoitteiksi. Niitä kannattaa olla noin 4-6 kappaletta. Taulukosta muodostuu ajan suhteen roadmap eli tiekartta, jossa jokaiselle vuodelle on tärkeimmät tekemiset listattuna ja myös niiden toteuttamista todentavat mittarit mukana. Tämänkaltaista taulukkoa on helppo täydentää, tarkentaa ja seurata.


Great minds – rakennetaan yhdessä strategiatyön avulla tulevaisuuden organisaatio.


Strategiatyö voi olla erilaista: kolme yleistä tyyppiä ja niiden tavoitteet


Strategiatyön tavoitteet ja sen toteuttaminen on hyvä miettiä sen mukaan, minkälaista strategiatyötä ollaan tekemässä. Alussa mainittiin kolme yleisintä muotoa eli strategian laatiminen, päivitys ja arkeen vieminen (tai jalkauttaminen).

Strategian laatimisessa tavoite on selkeä; strategia täytyy työstää alusta saakka tai saattaa kirjalliseen muotoon. Tämä kannattaa tehdä perusteellisesti ja osallistavasti. Perusteellisuudella tarkoitamme sitä, että eri osat (visio, missio, strategia ja konkretisointi) työstetään ja kirjoitetaan. Työstäminen kannattaa tehdä ihmisiä osallistaen, koska eri näkökulmat ja keskustelut jalostavat sisältöä ja samalla myös sitouttavat osallistuneita osapuolia. Perusteellisuudessa on kuitenkin hyvä pitää tietyt rajat; energiaa pitäisi riittää myös arkeen viemiseen, joten riittävän hyvä strategia on ihan kelpo tavoite!

Strategian päivitys tai uudistaminen yleensä kohdistuu tarkennuksiin, rajauksiin tai kasvua mahdollistaviin tekijöihin. Päivitystä tai uudistamista tehtäessä on jo tehty havaintoja muutostarpeista. Tällöin työskentely voi olla rajatumpaa ja perustua jo olemassa olevaan. Jos yrityksellä on tarvetta radikaalimpaan strategian uudistamiseen, niin suosittelemme aloittamista puhtaalta pöydältä. Olemassa oleva strategia lähtee tietyistä perusoletuksista ja ne voivat rajoittaa mahdollisuuksien pohdintaa.

Strategian arkeen vieminen on myös tyypillinen strategian toteutumisen pullonkaula ja myös sellaista työtä, jota meiltä esimerkiksi tilataan. Usein arkeen viemisen ongelmat johtuvat siitä, että strategiaa ei ole tehty osallistavasti, vaan sen on tuottanut esimerkiksi ylin johto tai se on tullut vaikkapa emoyhtiöltä. Monissa pk-yrityksissä taas ongelmana voi olla se, että kaikki voimat menevät itse strategian laatimiseen ja arkeen viemiseen ei enää jää paukkuja. Onkin hyvä muistaa aina se, että strategian toteutuminen vaatii myös konkretisointityötä.

Tulevaisuustestaus: onko yrityksen strategia tarpeeksi tulevaisuuskuntoinen?


Strategian laatiminen on hyvä tehdä perusteellisesti, oli kyse sitten aivan uudesta liiketoiminnasta tai vaikkapa kahden yrityksen yhdistymisestä. Aikaisemmin puhuttiinkin jo strategian osista (visio, missio ja strategia) ja niiden pohtimisesta.

On myös erittäin tärkeää pohtia yrityksen tulevaisuutta useammasta näkökulmasta: miltä toimintaympäristö näyttää, miten asiakkaiden käyttäytyminen tulee kehittymään, entä yhteistyöverkostot ja esimerkiksi teknologinen kehitys. Tässä pohdinnassa aikajänne on usein aika lyhyt, noin 2-4 vuotta. Nämä asiat tulevat yleensä aika helposti ja usein yksimielisestikin listattua, mutta on hyvä käydä keskustelua yrityksen sisällä ja hyödyntää erilaisia näkökulmia.

Vielä tärkeämpää on pohtia hieman kaukaisempaa tulevaisuutta, noin 5-10 vuoden tähtäimellä tai kauemmaksikin. Tätä perustelemme sillä, että lyhyen tähtäyksen kehitys on aika lailla jo tapahtumassa ja siihen vaikuttaminen on vaikeampaa. Mutta pidemmän aikavälin pohdinta avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja valintoja.

Kannattaa pohtia erityisesti sitä, mistä yrityksessä unelmoidaan, mikä olisi innostavaa tulevaisuudessa ja mitä kohti halutaan mennä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun tehdään perusteellista strategiatyötä ja haetaan tulevaisuuden kilpailuetuja.

Liiketoiminnan uskomukset testiin


Strategian päivityksen yhteydessä kannattaa tehdä perususkomusten tulevaisuustestausta. Perususkomuksilla tarkoitetaan yrityksen strategisia olettamuksia, joiden varaan liiketoiminta rakentuu. Näitä voivat olla esimerkiksi kuluttajien kasvava halu käyttää palveluita kodin ylläpitoon (siivousyritys) tai yritysten tarve ulkoistaa lisääntyvää asiantuntemusta vaativat toiminnot (esimerkiksi talouspalvelut).

Näihin uskomuksiin ja teemoihin kannattaa sukeltaa pintaa syvemmälle, jotta ymmärrämme paremmin niiden kehitystä. Samalla voidaan myös miettiä esimerkiksi alaa distruptoivia tekijöitä tai toimijoita. Myös mitä jos -tilannepohdinnat voivat olla hyödyllisiä erilaisten tilannetekijöiden tai vaikkapa yllättävien villien korttien osalta.

 

Yrityksen strategia on paljon kiinni siitä, kuinka paljon suunnitelma hyödyntää henkilöstön toiminnan osallistamista.


Osallistaminen johtaa strategian arkeen viemiseen


Strategian arkeen viemisessä kannattaa ottaa kaikki osapuolet mukaan. Kun strategia on kirjoitettuna ja vaikkapa visualisoituna, siitä alkaa tulkinnan osuus. Arkeen viemisessä on kyse siitä, miten strategia ohjaa arjen tekemistä ja miten se näkyy esimerkiksi valintoina.

Parhaimmillaan arkeen vieminen on tulevaisuuden tuomista tähän päivään ja etukenoisuutta kohti tavoitteita. Arkeen vieminen edellyttää, että strategia tulee viimeistään tässä kohdin tutuksi henkilöstölle. Olemme toteuttaneet useita strategian arkeen viemisen projekteja ja niissä keskeistä on strategian "mutustelu" ja ymmärryksen muodostaminen, mikä strategian keskeinen viesti on ja mitä se kullekin tarkoittaa käytännössä.

Helposti arjen tekeminen on sitä "perustekemistä" tai samaa kuin ennenkin - huolimatta strategiasta, sen muutoksista tai tavoitteista. Hyviä ohjaavia kysymyksiä on, mitä meidän pitää tehdä toisin, jos odotamme toisenlaisia tuloksia. Miten strategia ohjaa meitä uudenlaisen tekemisen äärelle?

Käytännössä strategian arkeen viemisen voi toteuttaa työpajoissa, joissa perehdytään strategiaan, muodostetaan siitä konkreettisia tavoitteita ja tekemisiä. Myös arvoilla ja toimintakulttuurin kirkastamisella on usein strategian toteutumista tukeva vaikutus.

Arvot ja toimintakulttuuri tukevat strategian toteutumista


Strategia ja arvot ovat "kavereita" keskenään. Tällä tarkoitamme sitä, että arvojen ja strategian pitää olla sopusoinnussa keskenään ja niitä kannattaa hyödyntää ristiin. Kuten klassikkolausahdus liikkeenjohtoguru Druckerilta kuuluu, kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Tällä tarkoitetaan juuri arvojen ja strategian sopusointua tai sen puutetta. Jos arvot ovat toisensuuntaiset kuin strategia, jää strategia ja sen tavoitteet toissijaiseksi. Mutta arvoja ja kulttuuria voi johtaa ja arvoja voi muokata.

Yllä puhuttiin strategian keskeisistä käsitteitä ja tähän listaan voi vielä lisätä arvot. Etenkin viime aikoina arvojen merkitys on kasvanut työelämässä ja johtamisessa. Arvoja on myös syytä päivittää strategian osana ja johtaa niiden toteutumista. Arvoja työstetään niistä keskustelemalla ja tulkitsemalla. Mutta yhtä lailla arvoja voi pohtia käytännön kannalta ja siten, miten ne näkyvät eri tekemisissä ihan käytännössä.

Viisi vinkkiä: Yrityksen strategia ja tulevaisuus

  • Strategian toteutumista kannattaa arvioida vähintään vuosittain ja tehdä tarvittavat johtopäätökset: kaipaako strategia päivittämistä vai onko arkeen vieminen heikko lenkki.

  • Rullaava strategia tarkastelee ja arvioi strategian toteutumista jatkuvasti.

  • Tulevaisuuskuntoinen yritys visioi tulevaisuutta yhdessä ja osallistaen. Tällä parannetaan myös strategian arjessa toteutumista.

  • Strategian arkeen vieminen on yhdessä pohtimista ja tulkintoja.

  • Tulevaisuustestaus koeponnistaa strategian tulevaisuuskuntoisuutta.

© 2023 Great Minds Oy. Kaikki oikeudet pidetään.  Tietosuojaseloste ja myyntiehdot

Design by Studio KU.