Artikkeli

Strateginen osaamisen johtaminen: Avain menestyksekkääseen muutokseen

#strategia

Strateginen osaamisen johtaminen on yksi tärkeimmistä välineistä, kun organisaatiot pyrkivät toteuttamaan strategiansa ja uudistumaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkastelemme seuraavaksi, miten osaamisen johtaminen nivoutuu osaksi strategian toteuttamista ja millaista osaamista tarvitaan, jotta muutos ei jää vain tavoitteeksi, vaan muuttuu myös arjen toiminnaksi.

Lisäksi pohdimme, miksi pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä, ja miksi tulevaisuuden työelämätaidot sekä muutososaaminen ovat ratkaisevassa roolissa kestävän uudistumisen mahdollistajina.

Yrityksen strategia toteutuu strategisilla osaamisilla

Suomalaiset yritykset ovat oppineet tekemään strategioita. Strategiaa viedään arkeen rullaavilla budjeteilla ja suunnitelmilla. Myös henkilöstön osallistamista esimerkiksi strategian laatimisessa toteutetaan monessa yrityksessä ja visioista ja tavoitteista on tehty henkilöstöä innostavia juuri osallistavan tekemisen kautta.

Tämä on käynyt ilmi kun olemme tehneet Unlike® Audit -analyysejä, joissa on selvitetty yritysten ja organisaatioiden kehittämis- ja uudistamiskykyä. Tämä on ollut jopa iloinen yllätys monissa yrityksissä - myös johdolle - kun henkilöstö kokee, että heitä kuunnellaan ja he saavat osallistua tavoitteiden määrittelyyn.

Myös Unlike® Auditeissa on käynyt ilmi, että organisaation toimintakulttuuri koetaan lähes poikkeuksetta kehittämistä ja uudistamista tukevaksi. Nämähän ovat ihan loistavia uutisia!!!

Kehittämisvaje on usein seurausta säästökuureista

Mutta...Unlike® Auditit ovat myös paljastaneet, että yritykset yrittävät mennä eteenpäin niin sanotusti vanhoilla pohjilla ja osaamisilla. Viimeiset pari vuotta ovat olleet taloudellisesti haastavia ja monissa yrityksissä on suoranaista kehitysvelkaa. Säästetään kaikesta mahdollisesta, mutta samalla odotetaan, että ihmiset ovat kekseliäitä ja oppivat kuin itsestään uusia taitoja, kuten vaikkapa AI:n hyödyntämisen. Osa varmasti näin tekeekin, mutta siinä samalla nohevimmat suuntaavat jo uusille oppimiskentille.

Usein myös ajatellaan, että strategia on enemmän toteuttamista ja tekemistä ja näin osin onkin. Toisaalta saattaa unohtua, että uudet visiot ja tavoitteet saattavat vaatia aivan uudenlaista asennetta ja osaamista.

Tiukka kysymys johdolle kuuluukin, haluatteko johtaa osaamista vai antaa ihmisten ohjautua omien intressien mukaisesti? Pieni "tuuppaus" ja tuki oikeaan suuntaa auttaa myös itseohjautuvia eteenpäin.

Miten osaamisen johtaminen voi edistää muutosta?

Muutoksen johtamisessa ja edistämisessä voi ajatella olevan kolme, vähän toisistaan erilaisia osaamisen kenttiä: osaaminen ja/tai ymmärrys itse toiminnasta (ns. substanssiosaaminen), toisaalta yleiset työelämätaidot ja metaosaamiset (mm. tulevaisuusosaaminen, oppimiskyky ja vuorovaikutustaidot) ja kolmantena varsinainen muutos- ja prosessiosaaminen (eli miten muutosta saadaan konkreettisesti aikaan).

Osaamisen pitää kehittyä ja muuttua, kun liiketoiminta muuttuu. Siksi tarvitaan myös osaamisen kehittämisen suunnitelma ja osaamis- tai henkilöstöstrategia. Osaamisen kehittäminen perustuu osaamisen ennakoinnilla hankittuun tietoon osaamistarpeista tulevaisuudessa ja peilaten yrityksen strategisiin tavoitteisiin.

Ennakointi tuo esille ison kuvan osaamisen tarpeiden näkymistä kokonaisuutena. Myös henkilöstöllä on omia näkemyksiä ja ajatuksia omista tarpeistaan, joita kannattaa kerätä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Nämä täydentävät hyvin isoa kuvaa ja konkretisoivat esimerkiksi eri osaamisen kenttiä ja kehitystarpeita henkilöstöstä ja yksilöistä lähtöisin.

Substanssiosaaminen ei yksin riitä

Aika monessa yrityksessä korostetaan mielellään itse toiminnan ja tekemisen käytännön osaamista. Ajatellaan, että johdonkin pitää tuntea toiminnan yksityiskohdat ja tarvittaessa vaikka hypätä vääntämään ruuvia tai pullalettiä. Tämä on osa yhdenlaista sankaritarinaa ja myyttiä, jossa hyvä johtaja nousee tekijästä johtajaksi ja sitä kautta ymmärtää toiminnan ytimen.

Tänä päivänä johtamisen substanssiosaamista on strategia (keskittyminen olennaiseen), strategian toteuttamisen johtamista (miten strategia toteutetaan) ja strategisen osaamisen johtamista (millä eväillä ja osaamisella strategia toteutuu). Johdon on hyvä ymmärtää arjen toimintaa ja henkilöstön työtä, jotta pystyy johtamaan ihmisläheisesti ja toisaalta liiketoimintaa kehittäen. Mutta varsinkin isommissa organisaatioissa on aika mahdotontakin olla kaikkien töiden kokemusasiantuntija.

Oman alan ja kriittisen osaamisen kehittämisen pitäisi olla koko ajan perustana koulutus- ja kehittämissuunnitelmissa. Mutta se ei tänä päivänä enää riitä, vaan tarvitaan myös yleisempiä työelämän taitoja.

Tulevaisuuden työelämä vaatii henkilöstön strategista kehittämistä ja tavoitteiden asettamista.

Tulevaisuuden työelämätaidot: elämänmittaista osaamista

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat tärkeitä meille kaikille yhteisesti. Työtehtävät ja työpaikat, ja samalla työn substanssi ja toimialat, voivat muuttua moneenkin kertaan, mutta yleiset työelämätaidot täytyy hallita koko työuran ajan ja kehittää niitä myös jatkuvasti.

Tämän kaltaisia työelämätaitoja ovat esimerkiksi tulevaisuusosaaminen, jatkuva oppiminen ja kyky reflektoida, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot ja ongelmanratkaisutaidot. Näitä voisi kutsua myös metataidoiksi tai metaosaamisiksi. Niitä yhdistää se, että ne eivät ole sidoksissa mihinkään alaan tai substanssiin, vaan niillä pärjää eri tehtävissä ja töissä.

Näistä nostaisin esille erityisesti tulevaisuusosaamisen. Tulevaisuusosaamisen voidaan ajatella pitävän sisällään tulevaisuusajattelun ja ennakointikäytännöt. Millä tahansa alalla työskentelemmekin, niin alan kehitystä ja näkymiä kannattaa ajatella eteenpäin. Ennakointikäytännöt ovat taas osaamisia ja käytäntöjä, joilla otamme kehitystä haltuun jatkuvalla tekemisellä.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat kriittisiä verkostoituneen toiminnan näkökulmasta. Osaaminen myös pirstoutuu nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitaan kyllä generalisteja, joilla kokonaisuus hallussa, mutta monella alalla myös osaaminen syvenee ja erikoistuu monilta osin. Jotta nämä ekspertit saadaan tekemään yhteistyötä tarvitaan juuri yhteistyötaitoja ja vuorovaikutusosaamista.

Voidaan jopa ajatella niin, että erikoistunut osaaminen saattaa jäädä hyödyntämättä, jos syväosaaja ei pysty myymään tai kommunikoimaan osaamistaan toisille.

Muutos- ja prosessiosaamisella rakennetaan siltoja vanhasta uuteen

Osaamisen kartoitusta ja kehittämistä pitää siis tehdä koko ajan. Kuten alussa todettiin strategian päivittäminen saattaa vaatia uusia osaamisia. Myös uudet teknologiat, kuten tällä hetkellä AI, vaativat itse asiassa hyvinkin nopeaa osaamisen uudistamista, jotta kehityksessä pysytään mukana.

Muutososaaminen on myös yksi tulevaisuuden työelämän metataidoista. Koska muutokset eivät suinkaan vähene, niin tarvitaan osaamista ja kykyä viedä uudistumista ja kehittymistä eteenpäin. Muutososaaminen koostuu muutosasenteesta ja muutoskäytännöistä. Eli tarvitaan kokeiluhalua, uteliaisuutta ja sopeutumiskykyä. Mutta joustavan mielen lisäksi tarvitaan riskinottohalua, kykyä omaksua uusia teknologioita ja ryhmätyötaitoja.

Aika usein korostetaan juuri oikeanlaista asennetta ja draivia. Haluaisimme nostaa kuitenkin esille muutoksen juurruttamisen tärkeyden. Muutoksessa muodostetaan uusia käytäntöjä, tapoja ja toimintakulttuuria, mutta niistä ei tule pysyviä, jos ei luoda uusia prosesseja tehdä asioita.

Prosessit koetaan usein tylsiksi ja jopa byrokraattisiksi, mutta niistä muodostuu tapa ja käytäntö tehdä asioita. Muutostilanteessa tämä on juuri se, mitä yleensä halutaan.

Strategisen osaamisen johtaminen luo muutosta

Strateginen osaamisen johtaminen on keskeisessä roolissa kun halutaan kasvaa ja kehittyä. Hyvällä tuurilla voi menestyä, mutta yleensä tarvitaan panostusta, kehitystä ja uuden oppimista. Organisaation on kyettävä tunnistamaan ja ymmärtämään muuttuvat liiketoimintaympäristön olosuhteet ja reagoimaan niihin. Ja parhaimmillaan jopa "proagoimaan" eli ennakoimaan ja luomaan muutosta.

Siksi vinkkimme onkin substanssiosaamisten kehittämisten ohella erityisesti panostaa yleisten työelämätaitojen kehittämiseen ja muutososaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittäminen on strateginen panostus ja tavoite, johon jokaisen yrityksen pitäisi sitoutua.

Vinkkejä strategisen osaamisen johtamisen kehittämiseen:

Liiketoimintauudistukset boostataan osaamisen kehittämisellä. Onko meillä kyvykkyyttä toteuttaa strategiaa?
Kannattaa olla herkkänä osaamisen ja kehittämisen vajeille. Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti suoriutua hyvin työtehtävistään. Monet ihmiset haluavat kehittää osaamistaan ja usein pienilläkin satsauksilla on iso merkitys.
Hyödynnä kehityskeskustelut nimenomaan osaamisen johtamisen keinoina.
Muutos luo uutta, mutta prosessit juuruttavat muutosta. Huolehti, että on muutos- ja prosessiosaamista.
Ota osaamisnäkökulma aina strategiatyöhön mukaan. Mitä liiketoiminnan uudistukset edellyttävät osaamiselta. Onko meillä osaamista vai voidaanko osaamista kehittää?
Älä unohda ns. pehmeitä osaamisia eli tulevaisuuden työelämän metataitoja. Niiden kehittämiseen panostaminen saattaa kiihdyttää substanssiosaamisten hyödyntämistä aivan uudella tavalla.

Lue seuraavaksi: Miten tulevaisuusajattelu voi auttaa yrityksen budjetointia?

Lue seuraavaksi: Innovaatiot ja niiden kehittäminen toimivat yrityksen strategisen menestyksen perustana

Kiinnostuitko?

+358 (0)400 916 979

[email protected]